Kokemuksia päätöksenteosta seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa

Joulukuussa on ollut varsin haipakkaa. 10.12. kokoontui Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ja 18.12. yhteinen kirkkovaltuusto.

Ensimmäinen vuosi seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston luottamusmiehenä on kohta ohitse. Minkälaisia havaintoja olen tehnyt?

Seurakuntaneuvoston kokouksissa on ollut yllättävän paljon seurakunnan rekrytointeja. Vuoden aikana neuvoston päätettävänä on ollut esim. diakonin, seurakuntasihteerin kuin vahtimestarin hommia. Taitaapa olla niin, että jokaisessa tai ainakin lähes jokaisessa kokouksessa on ollut käsiteltävänä jokin rekrytointi. Jokaisessa kokouksessa on myös ollut Tuomiokirkkoseurakunnan talouden toteutumaa ja talouden sopeuttamista eli siis miten rahaa saataisiin säästöön tiukkenevassa tilanteessa ja miten sitä käytetään Tuomiokirkkoseurakunnassa. Seurakuntaneuvoston kokouksia on noin kerran kuussa. Jäseniä Tuomiokirkkoseurakunnan neuvostossa on 16, joten keskustelu ja päätöksenteko onnistuu asioista hyvin ja jouhevasti.

Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa on käsitelty Espoon kaikkien seurakuntien taloutta ja yhteisiä asioita. Kokouksia on syksyn aikana ollut kaksi. Kirkkovaltuustoon kuuluu 61 Espoon eri seurakuntien valittua jäsentä. Nämä kokoukset ovat valtuustotalolla ja puheenvuorot tapahtuvat asianmukaisesti puhujanpöntöstä ja äänestykset valtuustotalon äänestyslaitteella. Koska asioista ollaan usein montaa mieltä ja jäseniä on paljon, kestävät nämä kokoukset yleensä monta tuntia.

Joulukuun 18. päivä kokouksessa käsiteltiin esimerkiksi  aluekeskusrekisterihanketta, työterveyshuoltosäännön uudistamista sekä taloutta ja erityisesti Espoon seurakuntayhtymän vuoden 2020 talousarvioehdotusta ja ehdotusta vuosien 2020-2022 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling, joiden kirkkona tuomiokirkko toimii, esittivät sellaista muutosta ehdotukseen, että talousarvioehdotukseen varattaisiin rahoitus Espoon Tuomiokirkkoon hankittavaa kastepuuta varten. Kastepuita on jo monissa kirkoissa ympäri Suomea. Kastepuuhun kiinnitetään lehteen kirjoitettu kastetun lapsen nimi ja se on esillä jonkin aikaa kastepuussa.
Talousarvioehdotuksesta käytiinkiin pitkää keskustelua monenlaisista säästökohteista ja tarpeista. Muutosehdotusta määrärahan lisäämisestä kastepuuta varten ei kuitenkaan hyväksytty äänestyksessä. Saa siis nähdä saavatko Espoon Tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling jossain vaiheessa omien seurakuntien rahoista tuomiokirkkoon kastepuuta. Mielestäni sellainen olisi tuomiokirkossa varsin tarpeellinen ja kaunis. Varmasti moni perhe, jonka lapsi kastetaan, kävisi kirkossa ihailemassa puuhun kiinnitettyä lapsensa kasteessa saamaa nimeä. Käsittääkseni lehden myös myöhemmin saa omakseen.

Koska yhteisen kirkkovaltuuston kokouksia on harvemmin, en vielä ole vakiintuneesti tottunut käyttämään  äänestyslaitetta. Joka kerta, kun asiasta tai ponsiehdotuksesta äänestetään ensimmäisen kerran kokouksessa, täytyy hetki tuumata ja pyytää vieruskavereilta apua siihen mitenkäs äänestyslaite toimikaan. Mutta helppoahan se on, sitten kun muistuu mieleen. Uuden oppimista, sitä on tämä ensimmäinen vuosi valtuutettuna ollut.

Syksyn ensimmäinen kirkkovaltuuston kokous

Syksyn ensimmäisessä kirkkovaltuustossa 25.9. käsiteltiin Espoon ja Kirkkonummen alueilla sijaitsevia seurakuntayhtymän omistuksessa olevien metsätilojen metsäsuunnitelmaa vuosille 2020-2029.
Suunnitelmaan oli jätetty eriävä mielipide, jossa esitettiin suunnitelman palauttamista valmisteltavaksi uudestaan ympäristönäkökulmat huomioiden. Keskusteluissa käytiin pohdintaa tarvitseeko seurakuntayhtymä taloudellista hyötyä metsistään vai voisiko metsien monimuotoisuutta säilyttää. Toisaalta suunnitelman metsänhoitotöiden ja hakkuiden katsotiin ottavan erityisesti juuri ympäristönsuojelulliset ja maisemanhoidolliset näkökulmat huomioon.
Kirkkovaltuuston päätettäväksi esitettiin suunnitelman hyväksyminen sekä kohta, että metsäsuunnitelma otetaan uudelleen valmisteluun, jos seurakuntayhtymässä hyyäksytyssä ja yalmisteilla oleyassa ympäristöohjelmassa päätetään metsien hoidon nykyisten periaatteiden muuttamisesta. Mielestäni päätösehdotus olikin tässä vaiheessa järkevä ja otti ympäristönäkökohdat riittävän hyvin huomioon. Päätösehdotus hyväksyttiinkin. Mikäli sitä ei olisi hyväksytty, olisi jääty sopimuksettomaan tilaan. Yhteistä kirkkoneuvostoa pyydettiin kuitenkin vastaisuudessa tuomaan asiat aiemmin esille kirkkovaltuustolle.

Seuraavana asialistalla oli kirkollisveroprosentista päättäminen. 1 % kirkollisveroprosenttia pidettiin riittävänä.  Kolmantena asiana listalla oli talousarvion toteumavertailutietojen 1.1. - 30.6.2019 hyväksyminen.
Asialistalla oli myös tuomiokirkkoseurakunnan määräraha vuonna 2019. Tuomiokirkkoseurakunta on menettänyt jäseniään ja näin ollen määräraha vähenee. Tuomiokirkkoseurakunnan poikkeuksellisen suuri rippikouluikäluokka vuonna 2020 vaati panostusta. Tästä syystä ehdotettiin vuodelle 2020 lisämäärärahaa 60 000 euroa, vastaavasti vuoden 2019 määrärahaa tultaisiin käytämään vastaava määrä vähemmän. Ehdotus oli varsin järkevä ja se hyväksyttiin.

Viimeisenä käsiteltiin vielä Kirkko ja kaupunki -median sopimusneuvottelut. Vantaan ja Helsingin seurakuntien sekä Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kanssa käynnistetään sopimusneuvottelut tavoitteena Kirkko ja kaupunki -median jatkaminen pääkaupunkiseudun yhteisenä mediana vuoden 2021 alusta,

Syksyn ensimmäiseen seurakuntaneuvostoon syyskuun alussa en päässyt paikalle. Paikalla oli sijastani varavaltuutettu. Seuraava seurakuntaneuvoston kokous onkin jo lokakuun ensimmäisenä päivänä.