Suurin niistä on rakkaus

Suurin niistä on rakkaus

maanantai 1. lokakuuta 2018

Pohdintaa seurakuntavaaleista

Marraskuussa järjestetään taas seurakuntavaalit, ja Espoossa vaaleja on peräti kahdet. Toisella vaalilla valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoon ja toisella yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa. Se päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto myös jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.
Seurakuntaneuvosto puolestaan johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö kuuluvat seurakuntaneuvoston toimialaan.

Espoossa on kuusi seurakuntaa: Esbo svenska församling, Espoon tuomiokirkkoseurakunta,  Leppävaaran, Tapiolan, Espoonlahden sekä Olarin seurakunnat. Itse kuulun Espoon tuomiokirkkoseurakuntaa ja olen ehdolla molemmissa vaaleissa.

Miksi sitten olen ehdolla? Pari vuotta sitten olin ehdolla kirkolliskokouksen maallikkojäseneksi. Niissä vaaleissa äänioikeus oli seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuuston jäsenillä. Luottamushenkilöt siis äänestävät henkilöt kirkolliskokoukseen, joka tekee tärkeimmät päätökset. Kirkolliskokous päättää siis mm. kirkon yleisistä linjauksista. Seurakuntavaaleissa on taas perinteisesti ollut hyvin alhainen äänestysprosentti. Niin äänestäjät kuin ehdokkaatkin ovat useimmiten hyvin konservatiivisia näkemyksiltään.
Minä haluankin olla ehdolla siksi, että tuon vaaleihin modernimpaa käsitystä kristinuskosta. Mielestäni kirkko kuuluu kaikille! Tiedän esimerkiksi, että hyvin monet seurakuntien työntekijöistä olisivat jo valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Seurakuntaneuvostoihin pitäisi siis myös saada lisää luottamushenkilöitä, jotka ovat avarakatseisia. Toki olen sitä mieltä, että mikäli pappi ei halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, se olkoon hänen omantuntonsa asia. Olen nimittäin varma, että mikäli seurakunnissa olisi mahdollisuus vihkiä samaa sukupuolta olevia, sellaisia varmasti löytyy.

Toinen syy miksi olen ehdolla on se, että haluan saada selkeyttä ja tehoa seurakuntien päätöksentekoon. Onko ihme, että äänestysprosentit seurakuntavaaleissa ovat pieniä, kun tavalliset kirkkoon kuuluvat ihmiset eivät välttämättä edes tiedä mihin seurakuntaan kuuluvat? Tai mitä äänestävät? Tarvitaanko Espoossa viittä suomenkielistä seurakuntaa? Voitaisiinko hallintoa jotenkin tehostaa? Mielestäni voitaisiin.